Kun puhtaus on tärkeintä

Uusi koronavirus, eli SARS-CoV-2, leviää kaikkialla maailmassa. Se vaikuttaa siirtyvän ihmisten välillä pääasiassa pisaratartuntana. Yksinkertaisten puhdistustoimenpiteiden avulla voimme suojella sekä itseämme että muita tältä hengenvaaralliselta keuhkotaudilta ja hillitä sen nopeaa leviämistä. Aihekokonaisuutemme käsitteleekin tehokkaimpia tapoja suojautua tartunnalta.

Kärcher-höyrypuhdistimet tukena taistelussa koronavirusta vastaan

Kärcher-höyrypuhdistimien tehokkuus virusten torjunnassa testautettiin itsenäisessä laboratoriossa. Testin tuloksena oli, että oikeaa käyttötapaa noudattaen laitteet poistavat kovilta pinnoilta jopa 99,999% kuorellisista viruksista*, kuten koronavirus tai influenssa, ja 99,99% tavanomaisista kotitalouden bakteereista**. Koska desinfiointiaineita varataan tällä hetkellä ensisijaisesti terveydenhuollon tarpeisiin, voivat höyrypuhdistimet tarjota merkittävän lisän puhtauden varmistamiseksi – niin kotitalouksissa kuin ammattisiivouksessa ja teollisessa käytössä.

_{* Testit ovat osoittaneet, että pistepuhdistuksella ja maksimaalisella höyryntuotolla, 30 sekunnin puhdistusajalla ja suoralla kosketuksella puhdistettavaan pintaan, Kärcher-höyrypuhdistin poistaa 99,999% kuorellisista viruksista, kuten korona- tai influenssavirus (poislukien Hepatiitti B), kotitalouden kovilta pinnoilta (testattu taudinaiheuttaja: muunnettu Vaccinia Ankara-virus).}

_{** Perusteellisen puhdistuksen Kärcher-höyrypuhdistimella on todettu tuhoavan 99,99% tavanomaisista kotitalouden bakteereista kovia pintamateriaaleja puhdistettaessa, puhdistusnopeden ollessa 30cm/s maksimaalisella höyryntuotolla ja suoralla kosketuksella puhdistettavaan pintaan. (Testattu taudinaiheuttaja: Enterococcus hirae). Ammattikäyttöön tarkoitettu höyrypuhdistin SG(V) tuhosi 99,999% bakteereista, ja testi suoritettiin noudattaen EN 16615:2015-06 standardia, testausalustana oli PVC-lattia ja testattuna taudinaiheuttajana oli Enterococcus hirae ATCC 10541.}

Mistä koronavirus on peräisin?

Maailman terveysjärjestö WHO julisti COVID-19:n pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Siihen liittyvän keuhkotaudin aiheuttaja on koronavirus SARS-CoV-2. Toisin kuin paikalliseksi jäävä epidemia, pandemiaksi yltyvä infektiotauti voi levitä maailmanlaajuisesti – ja juuri näin on nyt käynyt. Koronavirusinfektion oireet muistuttavat tavallisia flunssaoireita, ja niihin kuuluu esimerkiksi yskää, kuumetta, nuhaa ja väsymystä. Myös hengitysvaikeuksia, kurkkukipua, päänsärkyä, raajojen kiputiloja, pahoinvointia, ripulia ja vilunväristyksiä voi esiintyä. Taudin eteneminen on yksilöllistä ja vaihtelee suuresti. Se voi edetä täysin oireettomasti tai aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen, joka voi johtaa keuhkojen toimintahäiriöön ja kuolemaan. Tutkijat olettavat, että koronapatogeeni SARS-CoV-2 siirtyi villieläimestä ihmiseen Wuhanin kaupungin ruokatorilla Kiinan Hubein maakunnassa. Ei kuitenkaan ole varmaa, mikä eläin alun perin toimi viruksen kantajana. Tällä hetkellä käsitys on, että patogeeni siirtyi ensin lepakoista muihin eläimiin ja sitten vasta ihmiseen – oletettavasti niin, että ihminen söi ruokatorilta ostamansa, SARS-CoV-2:n väli-isäntänä toimineen eläimen.

Infektiotautien aiheuttajat

Infektiotautien aiheuttajia ovat erilaiset patogeenit, kuten virukset, bakteerit ja sienet.

Virukset

Virukset, kuten uusi koronavirus SARS-CoV-2, eivät ole erotettavissa paljaalla silmällä, sillä niiden koko on vain noin 20–300 nanometriä. Ne tunkeutuvat eläimen, kasvin tai ihmisen soluihin ja valjastavat elävät solut niin kutsutuiksi isäntäsoluiksi. Virukset voivat selvitä tartuntakykyisinä pitkään, jopa altistuessaan ilmalle. Pitkäaikaisen selviytymisen kannalta virus tarvitsee kuitenkin uuden isäntäsolun – jos sellaista ei löydy, virus lopulta kuolee.

Kaikki virukset eivät aiheuta sairauksia. Kehomme immuunijärjestelmä reagoi usein nopeasti ja nujertaa tunkeutujat välittömästi. Virukset alkavat lisääntyä kehossa heti, kun tartunta on tapahtunut. Lääkkeillä on rajallinen teho viruksia vastaan, ja antibioottien on todistettu olevan tehottomia virustautien hoidossa. Olemassa olevat viruslääkkeet auttavat vain tiettyihin viruksiin. Muuntautumiskykynsä ansiosta monet virukset (esim. influenssavirus) pääsevät helpommin kehon puolustusjärjestelmän ohi. Vastustuskyky kehittyy vasta, kun sairastuneen keho on selättänyt taudinaiheuttajan. Edes tämä ei kuitenkaan aina takaa immuniteettia. Viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa.

Bakteerit

Viruksiin verrattuna bakteerit ovat monin verroin suurempia – kooltaan noin 0,1–700 mikrometriä. Bakteerit ovat yksisoluisia ja omavaraisia organismeja, joilla on omaa geeniperimää ja oma aineenvaihdunta. Bakteereja on kaikkialla – esimerkiksi ilmassa, vedessä ja ruuassa. Virusten tapaan myös bakteerit voivat selvitä ympäristössä tai kehossa pitkään, jopa viikkojen tai kuukausien ajan. Ne ovat erittäin hyviä sopeutumaan ja voivat lisääntyä hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Vain prosentti bakteereista aiheuttaa ihmiselle sairauksia. Monet bakteerit ovat terveydelle jopa hyödyllisiä, esimerkiksi suolistossa, iholla tai suuontelossa elävät bakteerit. Bakteerit tuhoutuvat korkeissa lämpötiloissa, joten esimerkiksi vesihöyrypuhdistus on toimiva tapa taistella bakteereja vastaan. Myös kemialliset aineet, kuten alkoholi, aldehydit tai kloori, tehoavat bakteereihin. Ihmiskehossa bakteeri-infektioita hoidetaan usein antibiooteilla, mikä estää bakteerien lisääntymisen tai tuhoaa ne täysin.

Sienet

Sieniä esiintyy luonnostaan ihmisen iholla ja kehossa. Vain muutamat sienityypit aiheuttavat sairauksia, muun muassa ihosieni, hiivat ja tietyt homeet. Nämä sienet viihtyvät kosteissa paikoissa: kylpyhuoneessa, syvennyksissä, kosteissa seinissä ja kukkaruukuissa. Myös ruoka-aineet, kuten leipä, perunat ja jauhot, ovat hyviä lisääntymisalustoja sienille. Sieniä voi löytyä myös huonekalujen pehmusteista ja petivaatteista. Hiivasieni kuuluu ihomme luonnolliseen mikrobikasvustoon. Se elää ihossa ja käyttää ravinnokseen kuollutta solukkoa. Sienet tunkeutuvat kehoon ainoastaan, jos ihon pinta on vahingoittunut tai kehon immuunijärjestelmä on heikentynyt. Sienen aiheuttamia sairauksia kutsutaan mykooseiksi. Ne vaikuttavat pääasiassa ihoon, kynsiin ja limakalvoihin. Sienet vaikuttavat vain harvoin sisäelimiin, kuten keuhkoihin, mutta tällöin ne voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa.

Miten SARS-CoV-2 tarttuu?

Pisaratartunta:

Nykytiedon mukaan koronapatogeeni SARS-CoV-2 tarttuu pääasiassa pisaratartuntana eli aerosolitartuntana. Siinä viruksen kantaja yskii tai aivastaa, jolloin patogeenit leviävät ilmassa. Lähellä olevat hengittävät patogeeneja ja pahimmassa tapauksessa sairastuvat itse.

Välillinen tartunta:

Virus voi tarttua myös välillisesti eli epäsuorasti. Tällöin sairastunut henkilö yskii tai aivastaa käsiinsä ja tämän jälkeen koskee esimerkiksi ovenkahvaan, puhelimeen, kosketusnäyttöön tai tuolin selkänojaan. Virukset säilyvät näillä pinnoilla ja päätyvät terveiden henkilöiden kehoon.

Kosketustartunta:

Virustaudit leviävät myös kosketustartuntana. Esimerkiksi pienenpieni ulostejäämä voi siirtyä sairaan henkilön käsistä terveeseen henkilöön, jos käsiä ei pestä kunnolla. Infektio voi levitä myös, mikäli patogeeni pääsee kehoon silmien, nielun tai nenän limakalvojen tai ylähengitysteiden kautta, esimerkiksi suudelmassa. Vielä ei ole selvitetty varmuudella, leviääkö SARS-CoV-2 kosketustartuntana. Yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä kosketustartuntaa on huolellinen käsienpesu tavallisella saippualla.

Miten voimme suojata itseämme ja toisiamme tartunnalta?

Koronavirusta vastaan ei ole tällä hetkellä rokotetta, ja siksi onkin todella tärkeää noudattaa hyvää hygieniaa – niin kotona ja julkisissa tiloissa kuin henkilökohtaisenkin hygienian tasolla.

Henkilökohtainen hygienia

Älä koskettele kasvojasi likaisilla käsillä
Pese kädet huolellisesti ja säännöllisesti saippualla ja käytä käsidesiä ollessasi liikkeellä
Jos olet sairas, käytä hengityssuojainta – varmista, että suojain on hyvin paikoillaan
Käytä kertakäyttöisiä nenäliinoja ja heitä ne kannelliseen roskakoriin
Vältä joutumista kosketuksiin sairaiden ihmisten kanssa

Toimi näin kotona

Yski ja aivasta oikein: Kun yskit tai aivastat, pidä vähintään metrin etäisyys muihin ihmisiin ja aivasta/yskäise kyynärtaipeeseesi samalla kääntyen poispäin muista
Pysy kotona, jos sinulla ilmenee hengitystie- tai flunssaoireita
On ensiarvoisen tärkeää, että samassa taloudessa olevat sairastuneet eristetään omiin tiloihinsa
Tuuleta huoneet säännöllisesti ja käytä ilmanpuhdistinta
Työskentele kotoa käsin ja vältä työmatkoja
Vältä tapaamisia muiden henkilöiden, erityisesti vanhojen tai kroonisesti sairaiden henkilöiden, kanssa

Toimintaohjeet kodin ulkopuolelle

Pidä 2–2,5 metrin etäisyys muihin ihmisiin, erityisesti sairaisiin henkilöihin
Vältä kättelyä ja halailua
Yski ja aivasta oikein: Kun yskit tai aivastat, pidä vähintään metrin etäisyys muihin ihmisiin ja aivasta/yskäise kyynärtaipeeseesi samalla kääntyen poispäin muista
Desinfioi säännöllisesti kosketusalttiit pinnat, kuten auton ratti, ovenkahvat, matkapuhelimet jne.
Vältä lomamatkoja
Vältä julkisia liikennevälineitä mahdollisuuksien mukaan
Älä osallistu suuriin tapahtumiin
Älä mene ostoksille ruuhka-aikaan vaan käytä nouto- ja kuljetuspalveluita mahdollisuuksien mukaan

Miksi puhtaus on niin tärkeää koronaviruksen aikana?

Puhtaassa, hyvin hoidetussa ja säännöllisesti puhdistetussa ympäristössä patogeenien leviämisriski pienenee huomattavasti. Puhtaat pinnat eivät toimi pöpöjen, bakteerien ja virusten leviämisalustoina. Patogeenit tulee poistaa huolellisesti myös paikoista, joihin on vaikea päästä.